Tekoäly viestinnässä: seuraava askel ei ole uusi työkalu vaan yhteinen toimintatapa

Yksi käyttää Copilotia, toinen ChatGPT:tä ja kolmas Claudea.

Yksi kirjoittaa tekoälyllä somepostauksia. Toinen tekee muistioita. Kolmannella on jo kokonaisia automatisoituja työnkulkuja.

Neljäs googlailee Copilotilla Suomen presidentin nimeä ja nauraa hallusinoinneille.

Tilanne on tällä hetkellä tuttu monessa organisaatiossa.

Ongelma ei välttämättä ole osaamisen puute

Tekoälyä käytetään jo.

Ongelma on usein se, että jokainen käyttää sitä omalla tavallaan.

Hyväksi havaittu käyttötapa jää yhden työntekijän koneelle eikä leviä muun organisaation käyttöön.

Silloin tekoälystä saadaan paikallisia tehokkuushyötyjä, mutta organisaation toimintatavat eivät varsinaisesti muutu.

Aloita prosesseista, älä työkaluista

Sen sijaan että kysytään mitä kaikkea tekoälyllä voisi tehdä, kannattaa tutkia tavallista työpäivää.

Mitkä prosessit:

• |vievät paljon aikaa?
• |toistuvat jatkuvasti?
• |turhauttavat?
• |sisältävät paljon mekaanista työtä?
• |voisivat hyötyä tiedon nopeammasta käsittelystä?

Kun ongelma löytyy, voidaan miettiä, miten tekoäly voisi auttaa juuri siinä.

Parhaat käyttötavat pitää saada kaikkien käyttöön

Jos yksi työntekijä löytää tavan säästää kaksi tuntia viikossa, kyse ei pitäisi olla vain hänen henkilökohtaisesta tuottavuusniksistään.

Se on potentiaalinen organisaation toimintatapa.

Tekoälyn hyödyntämisen seuraava vaihe ei siksi välttämättä ole uusien työkalujen opettelu.

Se on selkeät prosessit, yhteiset työkalut ja parhaiden käytäntöjen jakaminen.